Kaapissa lojuneet muinaiset Aino-kerät inspiroivat pitkiin säärystimiin. Mikäpä siinä, olipahan jotain tekemistä tälläkin viikolla. Muutaman päivän nakutin viitosen puikoilla neljääkymmentä silmukkaa, yhteensä kahden metrin verran eri metrin per säärystin. Nämä ylettävät polveen asti rypytettyinä ja puoleen reiteen suorina (sen ylemmäs estävät läskit näitä nousemasta).

Tämä tykkää. Pääsevät käyttöönkin. Ja jee, taas on lankavarasto muutaman kerän pienempi - suunnilleen kaksi ja puoli, hieman tarkemmin ilmaistuna :D Pari kerää tätä vielä odottaa inspiraatiota. Sukkia en viitsi tehdä, kun kuluisivat kuitenkin heti puhki. Omistan jo kolmiohuivin, kittanat lapaset ja kittanan pipon joskus pari vuotta sitten neulottuina ja virkattuina :)

Ilman kuvaamista matkaansa lähtivät muuten pipo ja lapaset porukoiden kummipojalle viistoista vee. Mustaa isoveljeä ja yksinkertaista mallia. Ilta pipoon, ilta lapasiin, tsädäm.

Mitähän sitä sitten neuloisi.