Inspiroituneena monista lähteistä sekä netissä että omassa päässäni päätin ommella lapastaskupaidan. Kangasvarastoja penkomalla löysin ohuehkon mustan fleecepalan, kaavat nappasin muokkauksen kautta jonkun muinaisen sk:n sivuilta - ne oli tehty miehen vetoketjufleecelle, mutta toimivat mainiosti tässäkin tarkoituksessa.
Ei muuta kuin ompelemaan, taisinkin tästä tapauksesta höpöttää muutaman viikon takaisessa youtube-linkkipostauksessani jonkin verran... (Jepjep, arvasitte oikein, taas yksi ikuisuuden bloggaamista odotellen muhinut tuotos.)

1769983.jpg

Ihan normaali paita siis, raglanhihoilla, niistä tyksintyksinjeejeenam.

1769958.jpg

Tässä se varsinainen "omaperäinen" osuus, ihanat taskut. Eipä syksyllä sitten harmita, jos lapaset unohtuvat kotiin. Vaikka olenkin jo alkanut suunnitella syysneuleprojektejani, pipoja ja lapasia ja huiveja ja paitoja ja etenkin ah-niin-ihania sukkia... (Juu, valaistuksesta tuli vähän hassu, mutta näkyvätpähän suht kunnolla nuo kätösten lepopaikkaset.)

1769977.jpg

Voi ei, toinen pääni räjähti juuri...!!!
(Tämä kuva oli täyspakollinen, herkullinen ilmekin huomioiden...)

No joo. Palaan pian järkiini, ehkäpä loman loppuessa - tai sitten käy päinvastoin ja koulunpenkki vie viimeisetkin rippeet ja hivenet. Parin viikon päästä kun sinnekin pitäisi raahautua. Aloittelen hilpeästi kuviksella, uskonnolla, ranskalla, äidinkielellä, matikalla sekä osakursseilla liikuntaa, opoa ja yrittäjyyttä. Kuviksen todennäköisesti reputan, koska kaikki lahjakkuus siltä saralta on unohtunut geenistöni muodostuessa, mutta muuten olen lähinnä positiivinen odotuksiltani. Kih. Eiköhän tästä selvitä, kun kerran peruskoulustakin.

Sitä odotellessa ehdin kuitenkin vielä neuloa sitä sun tätä. Ja lukea. Kesän aikana en ole lukenut juuri mitään, Tess Gerritsenin tuotannon nyt taisin mainitakin sekä sitten Narnia-yhteisniteen (sekin tosin söi neljän päivän lukuajan, hui), muuten lähinnä yksittäisiä kirjoja. Haaveissa kun olisi ollut Linnunradan käsikirja liftareille, TSH:n uusintakahlaus edellisen kerran jäätyä yli viiden vuoden taakse ynnä muuta ynnä muuta. Ei sitten koulun alettua jaksa kuitenkaan lukea, eikä ehdikään, kun yöllä pitää välillä vähän nukkuakin ja päivisin
tahkoa kouluopuksia natsitahdilla, että pysyy mukana.
Nyt kuitenkin ehdin vielä pariksi tunniksi Viiltäjä-Jackin tarinan pariin, son moro.