Eräs ihminen antoi viatonna ja hyväuskoisena tietokoneen korjattavaksi tietämättä, että toimenpide tietäisi viikon erossaoloa ja formatointia eli tietojen kadottamista. Omat tiedostot sain säilytettyä, mutta arvatkaa huviksenne, menetinkö nettikirjanmerkit, joita oli siis varmaan lähemmäs paria sataa sisältäen monta kymmentä aktiivisesti seuraamaani blogia. Ah, niitä vaan etsimään. Monet sivut taisivat kadota iäksi. Mikäpä siinä sitten... Neuleohjeetkin, joita olen vaivalla kerännyt. Yhyy.
Tämä korjaus on siis syynä myös siihen, etten päivittänyt tänne neulomuksia niiden olemassaolosta huolimatta. Lomalla neuloin muutaman sukkaparin, joista kauneimmat menivät ystävälle hänen omista jämälangoistaan. Ehkäpä kiva väritys tekee sen, että hingun itsellenikin samanlaisia tai ainakin -kaltaisia ihanuuksia :D



Mallista ei ole mitään sanottavaa, se on se perinteiseni tavallisella vahvistetulla kantapäällä ja totutulla kärkikavennuksella, jonka nimestä en ole varma. Seiskaveikkaa normaalin kokoisilla puikoilla (olen erittäin ahkera mittailemaan puikkojani mittarilla, enkös...).

Vuodatuskin on muuttunut. Goaah. Olen aika yllättynyt, että osaan tätä käyttää suht sujuvasti, vaikka käyttö on täysin erilaista kuin ennen ja ulkoasu jotenkin sekavampi. Uudet ominaisuudet kuitenkin tekevät muutoksesta vaivan arvoisen :D Hei, kategorioitakin voi nyt merkitä monta. Sitä kaivattiin.

Nettitaukoni aikana olin ehtinyt myös voittaa arvonnassa, jonka olin jo ehtinyt unohtaa :D Siistiä hei. Vaikken itse koskaan arvontoja järjestäkään, joten sikäli epäreilua... Mutta minkäs teet, järkeäkö olisi mitään arpoa kun blogilistalukijoitakin on, mitä, 16? Joista muutama sentään on bloginpitoni aikana minulle jopa kommenttia jättänyt.

Alkuvuoden synttärityttö ehti lahjoutua langalla. Ettekä arvaa, millaisella... Kolme kerää Noro Kureyonia kauniin vihertävissä sävyissä, sisältä vilkkui myös rusehtavaa ja punertavaa. Voin kuvitella vihreyden jo kasvoillennekin, itse olen ainakin ihan kateellinen aina jos jollakin on jotain niin ihanaa kuin Noroa... :D Seuraava vaihe onkin sitten miettiä, millaiseen työhön tuon raaskii käyttää. Ehdotuksia, anyone?
Tällä hetkellä puikoista roikkuu muuten violettia Alpacaa (joululahjontaa) matkalla kynsikkäiksi sisätilalämmitystä varten. Huoneessa on kylmä, eikä käsiä voi paketoida vaikkapa lapasiin kun pääasialliset aktiviteettini ovat neulominen, lukeminen ja kirjoittaminen.

Hei, en ole muuten ommellut mitään varmaan tyyliin kesän jälkeen! Mitähän sitä... Täytyy nyt jotain kehittää.