Viime viikonloppuna tuli neulottua tällainen Mambo-ihme:



Ja takaapäin on näin kaunis:



Anteeksi rumat hiukset ja leuka, siskolle tuotti selvästi ongelman ymmärtää käsite "ei naamaa kuvaan" oikein... :)

Tuo sutun näköinen tuossa vasemmalla puolella hihatinta (ohjeessa kutsuttiin sillä nimellä, vaikka en ymmärrä mitä eroa on tuollaisella ja bolerolla) ei sitten ole suttu vaan kukkanen, jonka improvisoin koristeeksi. Tuossa koossa siitä ei saa mitään selvää, joten pitihän sekin kuvata erikseen:



Tämä siis Novitan Mambo-langasta ja Suuren Käsityölehden ohjeella (kiitos taas, Anu). Niinkin yksinkertainen mallineule kuin *2 o yhteen, langankierto*.

Ja sitten siihen pää ja häntä -osuuteen. Sainpa tuossa tädiltä varastoon unohtuneita lankoja, joissa mukana pari vyyhtiä luonnonvalkoista villalankaa. Paino sanalla vyyhtiä; enhän minä osaa sellaista käyttää, tavallista lankakerälankaa vain! Kun suoraan vyyhdistä neulominen vaikutti turhan hankalalta, yritin sitä keriä kerämuotoon. Siinä vaiheessa tulikin jo ongelmia, kun olisi pitänyt langanpää löytää sellaisesta sekasotkusta. Etsin ainakin vartin, sitten löysin pari solmua ja päätin leikata langan niiltä main saadakseni langanpään käsiini. Kun solmuille mennyttä lankaa olin kerinyt sen puolisen tuntia (ainakin...), koko kerä oli nätisti käsissäni, housut yltä päältä villapölyssä ja tajusin, ettei mitään langanpäätä ollut alun perinkään ollut. Turhaan meni siis sekin etsintä.

Katsaus tulevaan: Ostin sinistä Huopasta tarkoituksena virkata tossut (ilman kukkakoristeita) syyslomalla. Tästä kuulette siis pian lisää.