Nyt sit sormet ristiin (hankalaa kyllä yhdistää tämä kymmensormijärjestelmän sujuvaan käyttöön) ja koputetaan puista tietokonepöytää - jospa kaverit eivät lukisi tätä blogia minulta salaa. Muuten joutuvat spoilaantumaan lahjonnan välineistä, jotka heille kohdistan tulevalla viikolla.
Ensimmäinen esiteltävä valmistui aamulla radiota kuunnellessa. Sunnuntaiaamuna ennen aivojen heräämistä on loistava aika suunnitella ja neuloa peruslapaset, joihin sitten voi kätevästi kirjoa päälle hieman tekstiä. Jospa vaikka lapasille olisi sillä raukalla, jota näillä pommitan, käyttöäkin, mene tiedä. Tähän olis ehkä kannattanut käyttää se kilauta kaverille -oljenkorsi.
Saaja on ehdoton Ami James -fani :) Vaikken tätä innostusta ymmärräkään, luotan siihen, että kaweri lapasistaan tykkäilee, mikäli koko osuu oikeaan. Selittäkää jooko joku, mikä tässä äijässä viehättää?
Kuva.
Toisen kaverin toiveena esiintyivät mustat sukat. Huomatkaa edistys: tällä kohdalla olen sentään kuunnellut ja toteuttanut toiveen, joten lahja tuskin menee harhaan. Valitettava puoli on, että perussukat ovat erittäin tylsää bloginähtävää ja mustan kohteen kuvaaminen kauniisti ilmaisten mielenkiintoista. Katsokaa nyt kuitenkin.
Onpas tosiaan sumea kuva. No, lankana isoveli ja malli perinteisestä äidiltä opitusta ohjeesta hieman varioitu. Eli ei tosiaankaan mitään mainitsemisen arvoista. Paitsi että hei, samaa lankaa käytin saman kaverin synttäri-fifiin taannoin. Olkaattes ylpeitä matching-keijusta, joka päälleni sirotteli match-hiekkaa.
Ensi viikolla muuten olisi viimeinen koeviikko ennen lomille pääsyä. Kokeisiin lukiessa neulominen on loistava ajanviete, eikä sileä neule vaadi turhia kommervinkkejä, joten olen aloittanut mohair-neuletakkia maailman helpoimmalla neuletakkiohjeella. Siitä tulee musta. Jos se olisi punainen, saattaisin näyttää lähinnä Sandy Clausilta Painajaisesta ennen joulua. Ilman partaa, tosin. Jotain hyvää sentään.
Kommentit